Mitä tehdä turkiskuoriasille?

Törmäsin näiden iljetysten toukkiin ensimmäistä kertaa viime kesänä asuessani vanhempieni luona. Mulla on siellä jonkin verran vaatteita, joita käytän lähinnä vieraillessani. Tosin olen pikkuhiljaa yrittänyt “konmarittaa” niitä pois. Löysin siis kaapistani pari, onneksi kuollutta, toukkaa ja mielen valtasi heti paniikki. Vaikka vaatekaappini sisällön arvo vanhemmillani on max 100 euron luokkaa, en halunnut, että madot syö ne! Kaiken maailman ötökät ovat muutenkin vastenmielisiä, vaikka harvoin vaarallisia ovatkin. No, heitin paniikissa kaiken saunaan useammaksi tunniksi, toivoen ettei mikään tulisi sieltä ulos elävänä.

Tapaus unohtui mielestä varsin nopeasti, kunnes noin kuukausi sitten olin taas vanhemmillani ennen Tukholmaan muuttoani ja kävin lähes koko siellä olevan omaisuuteni läpi. Harrastin aiemmin aktiivisesti ompelua ja mulla on edelleen suht paljon kankaita. No, villakangaspalan sisältä paljastui ikävä yllätys… Taas pari toukkaa! Onneksi tosin vain pari. Ja kangaspala oli sen verran pieni, että sen saattoi surutta heittää pois. Kävin kaikki loput kankaat läpi, enkä löytänyt merkkejä ötököistä, joten pakkasin ne muovisiin laatikoihin. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi tosin voinut heittää ne ensin saunaan, mutta koska niille on harvemmin ollut käyttöä, ajattelin ettei sen niin väliä. Tämäkin tapaus unohtui nopeasti.

Noin viikko sitten järjestelin “vaatekaappiani” (kolmea IKEA-kassia) täällä Tukholmassa. Parhaaseen talvihattuuni oli tarrautunut, ylläri, ylläri, toukka! Ja tällä kertaa vieläpä elossa. En ollut aluksi 100% varma, mikä eläin oli kyseessä, mutta nopean Googlettamisen jälkeen paljastui sen olevan tietysti turkiskuoriaisen alkuvaihe. Kuvien näkeminen koneelta sai minut kiljumaan ääneen ja paniikki iski. Ehkä kaikki vaatekassini olisivat täynnä niitä. Ja tällä kertaa vaatteet, joista oikeasti pidän ja joita käytän päivittäin. Olin säilyttänyt vaatteita samalla tavalla jo Umeåssa asuessani ja tapa ei tietenkään ollut se paras mahdollinen. Olin onneksi jo tilannut lipaston vaatteille, joten säilytysratkaisu muuttuisi pian.

Lueskelin, miten kyseisistä elukoista pääsee eroon ja pääasiassa tapoja on kolme:

1. Pesu tarpeeksi kuumassa (ne ei ylipäätään kestä vettä erityisen hyvin, mutta varmuuden vuosi kannattaa käyttää mahd. kuumaa vettä, esim. 60 astetta.

2. Sauna, 2-3 tuntia riittää.

3. Tarpeeksi kauan pakastaminen. Riippuen lähteestä 1-2 viikkoa -20 asteessa.

Ruotsissa asumisen huono puoli on se, ettei saunaa löydy läheskään joka talosta, toisin kuin  Suomessa, joten ainoat tavat päästä mahdollisista ötököistä eroon olivat pesu ja pakastaminen. Pesin kaikki konepesua kestävät tekstiilit 6o- asteessa ja paremmat villapaidat yms. laitoin pakastimeen. Osa on edelleen siellä kun kaikki ei mahtunut kerralla. En löytänyt onneksi kuin yhden toukan ja senkään alkuperä ei ole selvillä. Se voi olla Umeåsta, Vantaalta, tai Tukholmasta, joten panikointi on kai aika turhaa, se saattoi olla tarttunut matkaan vanhemmiltani, sillä se on ainoa paikka, missä olen niitä aiemmin nähnyt.

Luin monta nettikeskustelua aiheesta, mikä rauhoitti mieltäni hieman. Niitä on lähes kaikissa, varsinkin vanhemmissa taloissa ja niistä kokonaan eroon pääseminen on lähes mahdotonta. Vaikka omassa asunnossasi ei niitä olisikaan, ne voivat levitä asunnosta toiseen. Kirpputorilla käynyt ystäväsi saattaa tuoda niitä asuntoosi, tai käyt itse kylässä asunnossa, jossa on niitä. Jos ne pääsevät kehittymään aikuiseksi ja lisääntymään, on niitä hankala pysäyttää. Onneksi turkiskuoriaset lisääntyvät hitaasti, joten koko asuntoa ne eivät yleensä pääse täyttämään. Yleinen siisteys auttaa pitämään ne kurissa. Kannattaa imuroida ja vaihtaa pölypussi usein ja siivota vaatekaapit säännöllisesti. Älä jätä vaatteita lojumaan lattioille ja pidä pyykkikori mahdollisimman tyhjänä. Hyvä puoli tavaran ja vatteiden karsimisessa on se, että mitä useammin käytät ja peset vaatteita, sitä vaikeampi niihin on pesiytyä. Ostin itse vakuumipusseja, joihin säilöin talvivaatteeni ja vaatteet, joita käytän vain harvoin.

Jos ötököitä on paljon ja kyseessä on koko taloyhtiön ongelma, kannattaa kutsua myrkyttäjä. Vuokra-asunnoissa vuokranantaja on velvollinen hoitamaan tuholaisongelmat, jos ei voida osoittaa ongelman aiheutuneen vuokralaisen takia. Myrkytyskään ei kuitenkaan välttämättä poista ongelmaa pysyvästi. Onneksi muutaman ötökän kanssa pystyy vielä elämään. Ja vaikka ne pitkän ajan kuluessa tuhoavat erityisesti parempia tekstiilejä, tuho on hidasta ja hyvin vältettävissä vaatteiden säännöllisellä pesulla. Huonekalut saattavat myös kelvata niille, mutta harvemmin ne varsinaisesti pesiytyvät niihin. Imurointi ja siivous auttavat tässäkin paljon.

Voimia kaikille, jotka kamppailevat tuholaisten kanssa!